Kunnanjohtaja Erno Heikkisen puhe Partisaani-iskujen uhrien muistotilaisuudessa Saapaskosken erän metsästysmajalla 1.7.2023.
Arvoisat muistotilaisuuteen osallistujat,
On suuri kunnia ja samalla syvästi koskettavaa seistä täällä tänään. Ennen tätä tilaisuutta partisaani-iskujen uhrien omaiset yhdessä kunnan edustajien kanssa ovat samaan aikaan käyneet laskemassa kukkamuistamiset muistomerkeille Hyryyn, Malahviaan, Tuppuriin ja Viiankiin. Kun kuntaa pyydettiin mukaan tämän päivän ja muistotilaisuuden järjestelyihin, oli osallistumisemme itsestäänselvyys. Haluan jo tässä vaiheessa esittää lämpimät kiitokset tilaisuuden järjestelyistä vastanneille ja teille kaikille tilaisuuteen osallistujille!
Partisaanien tekemät iskut siviiliväestöä kohtaan Suomussalmella ja muissa itärajan kunnissa ovat asia, jolle on vielä tänä päivänäkään mahdotonta osoittaa erityistä ymmärrystä tai hyväksyntää. Partisaanien tekemät iskut olivat vuosikymmeniä vaiettu asia. Ensiksi ajateltiin, ettei ole syytä puhua näistä iskuista, jotta pelko ja pakokauhu eivät valtaisi itärajan seudun asukkaita. Myös nyt myöhempinä vuosikymmeninä 80 vuoden takaisten tapahtumien käsittely on ollut usein vaikeaa, ovathan kyseessä hyvin traumaattiset kokemukset niin eloonjääneille iskujen uhreille, uhrien omaisille kuin koko yhteisöllekin. Täysin ymmärrettävästi anteeksiantaminen on voinut olla jopa mahdotonta. Täällä paikalla oleva Väinö Kinnunen on kuitenkin viisaasti sanonut pari vuotta sitten Seura-lehden haastattelussa, ettei vihalla lopulta voita mitään. Usein puhuminen voi auttaa käsittelemään menetystä ja surua, kuten Väinö haastattelussa kertoi. Siksikin olemme täällä tänään.
Suomussalmelaisten kanssa keskustellessa partisaani-iskuista nykyisin kyllä puhutaan. Kerrotaan erilaisia tarinoita, kerrotaan niitä kohtaloita, kuinka iskut ovat vaikuttaneet eri perheisiin ja kerrotaan siitä, millaisia ajatuksia iskut ovat herättäneet vielä pitkänkin ajan jälkeen. Tarinat sodan kauheuksista siirtyvät sukupolvelta toiselle ja pysäyttävät myös lapsia ja nuoria. Onhan muistomerkeistä valitettavasti havaittavissa, kuinka nuoria osa uhreista oli.
On mielestäni tärkeää, että myös näistä vaikeista asioista puhutaan. Vuonna 1993 pystytetyt muistomerkit, aiemmat muistotilaisuudet ja tämä päivä pitävät tämän historian esillä. Historian, joka on järkyttävä ja surullinen, mutta samalla myös merkittävä osa suomussalmelaista historiaa. On arvokasta, että tieto siirtyy jälkipolville.
Valitettavasti tänäkin päivänä sotiin liittyviä kauheuksia tapahtuu, lähellä meitäkin. Voimme tuntea myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan, koska tiedämme hyvin, kuinka sielläkin siviiliväestö, etupäässä lapset, naiset ja vanhusväki, joutuvat kärsimään sodasta; suoraan tai monin tavoin välillisesti.
Siksipä haluan puhua tänään erityisesti rauhan merkityksestä, jottei tämä historia toistuisi. Olen varma, että te kaikki tähän tilaisuuteen osallistujat olette samaa mieltä kanssani rauhan kiistattomasta merkityksestä. Vaikka iskut kohdistuivatkin täysin oikeudettomasti aseettomaan siviiliväestöön, oli kytkös sotaan kuitenkin olemassa.
Rauha on arvokkain asia, jota voimme tavoitella. Rauhan merkitys korostuu erityisesti nykymaailmassa, joka on monimutkaisempi ja valitettavasti myös yhä levottomampi.
Rauha on enemmän kuin vain elo ilman konflikteja ja sotaa. Rauha ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista. Valitettavasti rauhan osalta voimme kuitenkin huolehtia vain omista arvoistamme, omasta suhtautumisestamme ja omista teoistamme. Vaikka kuinka haluaisimme elää rauhassa, yksin emme voi rauhaa rakentaa ja ylläpitää.
Tämä muistotilaisuus on mahdollisuus erityiseen pysähtymiseen ja muistaa menneitä tapahtumia, mutta tämä on myös oiva tilaisuus pohtia meidän jokaisen roolia rauhan eteen toimimisessa.
Rauhan ensimmäinen edellytys lähtee siitä, miten kohtelemme toisiamme arjessa, miten tulemme toimeen erilaisten näkemysten ja taustojen kanssa. Se lähtee siitä, miten kuuntelemme ja pyrimme ymmärtämään toisen ihmisen näkökulmaa. Rauha rakentuu kunnioituksesta, yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Toiseksi on tärkeää, että meillä Suomessa ja suomalaisilla menee hyvin ja olemme mahdollisimman yhtenäinen kansa. Silloin meidän kykymme kohdata erilaisia tilanteita on hyvin erilainen kuin kansalla, joka olisi hajautunut. Meidän tulee pitää huolta heikko-osaisista, rakentaa yhdessä yhteiskuntaa emmekä saa antaa tilaa ääriliikkeille tai vihapuheelle.
Meidän yhteinen vastuumme on opettaa tuleville sukupolville rauhan merkitystä ja välitettävä tarinoita myös partisaani-iskuista ja niiden uhreista. Heidän kohtalonsa on valitettava ja surullinen tarina siitä, mitä tapahtuu, kun rauhaa ei arvosteta ja kun viha ja jakautuminen saavat vallan, vaikka vain toisella puolella rajaa.
Arvoisat läsnäolijat,
kuten aiemmin totesin, halusin puhua tänään rauhasta. Historialle emme voi enää mitään, mutta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen voimme parhaiden kykyjemme mukaan vaikuttaa. Mutta emme saa koskaan unohtaa tuota vaihetta historiastamme. Vain tiedolla voimme pyrkiä vaikuttamaan ja toimimaan siten, etteivät nykyiset ja tulevat sukupolvet joutuisi kohtaamaan samanlaista kauheutta kuin mitä 80 vuotta sitten näillä korkeuksilla on jouduttu kokemaan. Myös siksi on tärkeää, että olemme tänään kokoontuneet yhdessä kunnioittamaan ja muistamaan partisaani-iskujen uhreja.
Puheeni lopuksi haluan tuoda toiveikkuuden tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin jo vuodelta 2016. Sanat pitävät edelleen paikkaansa: ”Monella tapaa vaikeat ja epävarmat ajat ovat pureutuneet Eurooppaan kiinni. Historian valossa tämä ei ole kuitenkaan poikkeuksellista. Se on poikkeuksellista vain niiden silmissä, joiden oma historian taju rajoittuu viimeiseen pariin vuosikymmeneen. Itsestään ja toisistaan huolta pitävät kansakunnat voivat pärjätä ja menestyä nytkin, niin kuin ovat ennenkin tehneet.”
Toivotan teille kaikille terveyttä ja hyvää kesää omasta ja Suomussalmen kunnan puolesta. Kiitos.
