Tiivistelmä Kainuun naisyrittäjien tapaamisessa Suomussalmella 29.10.2021 pidetystä puheesta
2020-luku on alkanut aivan uusissa merkeissä. Kansalaiset, kunnat ja yrittäjät kohtaavat aivan uudenlaisen toimintaympäristön, johon koronavirus on vaikuttanut merkittävällä tavalla. Toimintaympäristöllemme on ominaista muutosnopeuden kasvu, heikko ennustettavuus sekä kiihtyvä kilpailu yritysten ja osaavien ihmisten sijoittumisesta.
Yhteiskunta ei ole vielä valmis. Siksi tarvitaan kumppanuutta, jota on monenlaista. On kumppanuutta asiakkaiden, muiden yrittäjien ja esimerkiksi kunnan kanssa. Kaikkien kanssa kumppanuus näyttäytyy erilaisena.
Kuntien kehittäminen on mitä suurimmassa määrin strategista toimintaa. Muutoksen vuoksi verkostoissa toimiminen on ainoa mahdollinen toimintatapa, ja vain niiden avulla voidaan muutoksiin reagoida tarpeeksi nopeasti, ja toisaalta verkoston avulla voidaan parhaiten täydentää oman osaamispohjan aukkoja tarvittavalla osaamisella.
Yritysten ja kuntien roolit ovat muuttuneet kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen sekä erilaisiin paikallisiin yhteyksiin. Tarvitaan hyviä foorumeja, joissa kunta ja yrittäjät kohtaavat, ja luovat parempaa toimintaympäristöä yrittäjille ja sitä myöten laajempia palveluita kuntalaisillemme.
Yritykset muodostavat kuntien taloudellisen selkärangan. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat pääosin paikkakuntasidonnaisia ja ne omaavat pitkän yrityshistorian työllistäen itsensä ja lähialueiden asukkaita, sekä maksaen verotulot pääosin sijaintikuntaansa. Mikäli kunta ei ole yritysystävällinen, ei kunnan tulevaisuuskaan ole valoisa. Pohjimmiltaan yrittäjät ja yritykset ovat kuntalaisten hyvinvoinnin lähtökohta.
Suomussalmen kunta valittiin 2019 kainuulaiseksi elinvoimakunnaksi. Perusteluina olivat mm. panostukset elinvoimapalveluihin ja erilaiset yrittäjätilaisuudet. Viime vuoden kuntabarometrissa olimme Kainuun toiseksi paras kunta arvosanoilla mitattuna, mutta pelkät mittaristojen tulokset tai palkinnot eivät riitä. Meidän täytyy jatkuvasti pohtia uusia keinoja parantaa yrityslähtöisyyttämme. Parhaat ideat tulevat suoraan yrittäjiltä ja voinkin todeta, että kunnan järjestämät yrittäjätilaisuudet ovat olleet erittäin onnistuneita. Kanssakäyminen yrittäjien kanssa poikii ideoita yrittäjien ja kunnan väliseen yhteistyöhön sekä kunnan pito- ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi.
Tuossa taannoin ihastuin uuteen sanaan, joka on kunnan lumovoima. Kuinka hieno sana ja asia. Aluekehitysasiantuntija Timo Aron mukaan vetovoima kuvaa, kuinka houkutteleva kunta on ulkopuolisten näkökulmasta. Pitovoima liittyy sisäpuolisten – asukkaiden ja alueella toimivien – tyytyväisyyteen. Lumovoima taas on jotain erottuvaa ja ainutlaatuista, elämyksiä tai WAU-efektejä. Kunta yksin ei voi rakentaa veto-, pito- tai lumovoimaa, vaan tarvitaan kaikki mukaan.
Menestyksen avain onkin mielestäni siinä, että elinkeinopolitiikkaa ja tarvittavia toimenpiteitä rakennetaan yhdessä yrittäjien kanssa. Olemme kunnassa aloittamassa kuntastrategian päivittämistyötä. Kuntastrategiassa päätetään tulevien vuosien toimintalinjat, ne asiat mihin kunta panostaa ja missä asioissa kunta haluaa erottautua. Kuntastrategia valmistellaan yhteistyössä kuntalaisten ja esimerkiksi teidän yrittäjien kanssa. Kuntastrategian jälkeen laaditaan elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa määritetään, millä tavalla yhteistyössä yrittäjien kanssa saamme kuntamme kukoistamaan.
Ajat ovat olleet teille kaikille yrittäjille aivan taatusti niin rajuja, että vain toiset yrittäjät voivat sen täysin ymmärtää. Tietenkin vaikutukset ovat olleet erilaisia eri aloilla, mutta kenelläkään on tuskin ollut sellaista kristallipalloa, josta olisi voinut heti katsoa sen, että miten minä tai miten yritykseni tästä selviää.
Yrittäjänaisten toiminta on laajaa. Yrittäjänaisen tuki toiselle yrittäjänaiselle on varmasti korvaamaton. Jaetaan ilot ja jaetaan surut. Tarvitaan hyvinvoivia yrittäjiä, jotta on hyvinvoivia yrityksiä.
