Mökkiläiset ovat tyytyväisiä palveluihin

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on valmistunut kattava tutkimus ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumisesta matkailun kärkikunnissa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla – mökkien käyttö pienoisessa kasvussa, palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on selvittänyt yli tuhannen ulkopaikkakuntalaisen vapaa-ajanasunnon omistajan profiilia, mökin ja palvelujen käyttöä sekä palvelujen tarvetta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailun kärkikunnissa. Ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien osuus on kunnissa yleensä yli puolet.

Käyttö vaihtelee

Vapaa-ajanasuntoja käytetään vaihtelevasti. Vuosittaiset vierailukertojen määrät ovat keskimääräisesti suurimpia Kalajoella, Sotkamossa ja Vaalassa sijaitsevilla vapaa-ajanasunnoilla. Käyntikertojen suuri määrä selittyy sillä, että kyseisissä kunnissa huomattava osa mökinomistajista tulee päiväkäyntivyöhykkeeltä eli noin 100 km säteeltä.

Käyntikertojen määrä yleensä vähenee omistajien asuessa kauempana, mutta samalla käynnin viipymä pitenee. Näin on tilanne Kuusamon, Kuhmon ja Suomussalmen vapaa-ajanasunnoilla, joissa käyntikertoja on keskimääräistä vähemmän, mutta yhden käyntikerran viipymä on 9–12 päivää.

Palvelut tyydyttävät, vähittäiskauppa hyötyy

Mökkiläiset ovat pääosin tyytyväisiä mökkikuntiensa palveluihin. Vapaa-ajanasukkaiden tyypillisimmin käyttämiä palveluita ovat päivittäistavarakaupat, jätehuolto, erikoisliikkeet, polttoaineenjakelu, tietoliikenneyhteydet ja tapahtumat. Tyytymättömyyttä on yleisesti julkisen liikenteen palveluihin. Tarvittavista palveluista suurinta kiinnostusta on lumenaurauspalveluun, toiseksi eniten loma-asunnon korjaus- ja rakennustöihin ja kolmanneksi eniten puiden kaatoon sekä loma-asunnon puuhuoltoon.

Vapaa-ajanasuntoa kohti laskettu matkailukulutus vaihtelee Taivalkosken 1623 eurosta/vuosi Kuusamon 4222 euroon/vuosi. Kaikissa kohdekunnissa kulutetaan selvästi eniten euroja ruoka-, päivittäis- ja erikoistavaraostoksiin, joiden yhteenlaskettu prosenttiosuus kokonaiskulutuksesta vaihtelee Kalajoen 56 prosentista Vaalan 65 prosenttiin. Toisin sanoen rahassa mitattuna matkailullisesta vapaa-ajan asumisesta hyötyy eniten vähittäiskauppa.

Mökinomistajien arvioihin perustuen ulkokuntalaisten omistamien vapaa-ajanasuntojen käytön voidaan ennakoida hivenen lisääntyvän lähivuosina, erityisesti viikonloppuina ja loma-aikoina. Vapaa-ajan asumista koskevissa kehittämisehdotuksissa yleisiä teemoja näyttäisivät olevan jätehuolto, viestintä sekä erilaiset palvelutarpeet. Matkailua koskevat kehittämisehdotukset liittyvät usein matkailumarkkinointiin, tapahtumatarjontaan, luontomatkailun edistämiseen, julkisen liikenteen parantamiseen sekä luontoarvojen ja luonnon matkailullisen vetovoiman säilyttämiseen.

VALTO-hanke

Kajaanin ammattikorkeakoulun luotsaama VALTO-hanke (Vapaa-ajan asumisesta liiketoimintaa) tuottaa kuntakohtaista tietoa vapaa-ajan asumisesta ja sen aluetaloudellista vaikutuksista päätöksenteon sekä suunnittelun ja kehittämisen tueksi niin yrityksille, kuntien elinkeinotoimille, maakunnallisille kehittäjille ja rahoittajille sekä mökkiläisille ja mökkitoimikunnille. Kevään aikana hankkeen puitteissa järjestetään matkailullisen vapaa-ajan asumisen edistämiseen tähtääviä työpajoja hankkeen kohdekunnissa.

VALTO-hankkeessa on mukana matkailun kärkikuntia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kainuussa mukana ovat Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala. Hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun rahoittamisohjelma (Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset), mukana olevat kunnat sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu.