Kainuun kansanedustajista Merja Kyllönen ja Tuomas Kettunen olivat tänään Suomussalmen kunnan vieraina. Tilaisuuteen osallistui myös oululaisen kansanedustajan Ville Vähämäen avustaja Ahti Moilanen. Kansanedustajille kerrottiin kunnan kannalta tärkeistä elinkeinoelämän ja työllisyyden hoidon näkökulmasta asioista, joista tärkeimmäksi kunnassa katsotaan radan kunnostaminen ja Ylä-Kainuun puuterminaalin rakentaminen Pesiön aseman alueelle.
Suomussalmen kunta kertoi kansanedustajavierailleen mm. alueellisen kuljetustuen säilyttämisen ja sähkön siirtohintojen korottamisen rajoittamisen tärkeydestä. Metsähallituksen luontopalvelujen resurssien turvaaminen tukee luontomatkailun kehittämistä. Suomussalmi on valmis osallistumaan pilottikuntana harvaan asutun maaseudun pilottikuntana suunniteltuihin kokeiluihin. Kunta painottaa myös valtion työpaikkojen alueellistamista.
Kontiomäki–Suomussalmi (Ämmänsaari) välisen radan kunnostaminen ja Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentaminen
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite poistaa tavaraliikenteen pullonkauloja ja mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla. Epäkäytännöllinen ja ahdas puunlastauspaikka Suomussalmen taajama-alueella sekä huonokuntoinen rata ovat tällä hetkellä metsäyritysten mukaan näitä pullonkauloja kuljetusmäärien lisäämiselle.
Nykyisen Kontiomäki–Suomussalmi (Ämmänsaari) -ratayhteyden kunto on huolestuttava heikko, jonka vuoksi kuljetusnopeus on alhainen. Myös kohtauspaikkoja puuttuu.
Ylä-Kainuuseen Suomussalmelle tarvitaan kunnan mielestä mahdollisimman pian uusi toimiva palveluterminaali rautatiekuljetuksia varten. Tällä hetkellä liikennepaikka on liian pieni ja se sijaitsee taajamassa aiheuttaen paljon raskasta liikennettä taajama-alueella. Puutavaramääriä liikennepaikalla on jopa jouduttu pienentämään, jotta puutavara mahtuu liikennepaikalle.
Tulevaisuudessa puun käytön odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Tällä hetkellä Suomussalmen puut kuljetetaan osin rautatiekuljetuksin ja osin rekka-autoilla. Rekkakuljetukset eivät kuitenkaan ole kilpailukykyisiä yli 100 kilometrin matkalla ja tästä syystä puuta jää korjaamatta. Tämä vaikuttaa myös raakapuun hintaan Ylä-Kainuussa. Palveluterminaalin rakentaminen Suomussalmelle on edellytys pohjoisen Kainuun puutavaran markkinoille saamiselle kilpailukykyisillä hinnoilla.
Suomussalmen kunnan tekemän selvityksen perusteella puuterminaalin sijoittaminen Pesiön alueelle nykyisen aseman läheisyyteen on paras vaihtoehto. Ylä-Kainuun puuterminaalin rakentaminen Pesiön asemalle edellyttää Joukokyläntien (yhdystie 8950) parantamista valtatie viiden ja Pesiön asemantien välillä. Puuterminaalin rakentaminen lisää merkittävästi tieosan raskasta liikennettä. Tien kantavuudessa, poikkileikkauksessa ja geometriassa on puutteita. Myös tieosalla oleva radan ylittävä silta on vaarallisen kapea.
Radan kunnostus palvelee myös tulevien kaivoshankkeiden kuljetuksia. Geologian Tutkimuskeskus on tehnyt selvityksen Tulikiven Suomussalmen tehtaan kaivospiirissä sijaitsevasta Haaposen talkkiesiintymästä. Selvityksen mukaan Haaposen esiintymän todennäköiset mineraalivarannot ovat 12,3 miljoonaa tonnia, ja kairausten osoittama mahdollinen lisämineralisaatio on noin 7–10 miljoonaa tonnia. Lisäksi Geologian Tutkimuskeskus on todennut samassa kaivospiirissä sijaitsevien Kivikankaan, Sivusuvannon ja Kivisuvannon esiintymissä yli 10 miljoonan tonnin mineraalivarantopotentiaalin. Alueelle on suunnitteilla 50 miljoonan euron investoinnit. Kunta on valmis osallistumaan tarvittaessa terminaalin rakentamiskustannuksiin puolen miljoonan euron panoksella.
Väylävirasto on julkaissut Kontiomäki–Pesiökylä–Ämmänsaari/Taivalkoski radan peruskorjauksen hankearvion viime lokakuussa. Hankearviosta käy ilmi, että rataa voidaan nykyisillä kunnossapidon toimenpiteillä pitää liikennöitävässä kunnossa enää muutamia vuosia. Hankearvio löytyy linkistä https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2019-26_kontiomaki-pesiokyla_web.pdf.
Suomussalmen kunta pitää tärkeänä, että peruskorjaus ulotettaisiin Suomussalmelle Pesiökylään asti, jonne rakennettaisiin uusi terminaali. Puun kysyntä on kasvanut ja todennäköiset tulevat investoinnit vaativat puuta myös Ylä-Kainuusta ja Koillismaalta, joten radan peruskorjaus ja terminaali Suomussalmen kunnan alueella ovat perusteltuja. Radan korjausvelka vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen.
Luontomatkailun kehittäminen
Matkailu on yksi maailman suurimmista toimialoista ja se kasvaa jatkuvasti. Tästä johtuen matkailun merkitys näkyy lisääntyvissä määrin eri aluetasoilla niin globaalisti, alueellisesti kuin paikallisestikin katsottuna. Kainuussa matkailuelinkeino voi hyvin, sen osuus BKT:sta on 3,9 %, koko maassa luvun ollessa 2,5 %.
Hossan kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen ja Taivalkosken kunnan sekä Kuusamon kaupungin alueella. Aiemmin retkeilyalueena tunnettu Hossan kansallispuisto perustettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Suomen 40. kansallispuiston virallisia avajaisia vietettiin 17.6.2017. Hossa sopii hyvin koko perheelle ja se soveltuu osin myös liikuntaesteisille, koska osa poluista on kuljettavissa pyörätuolilla ja sieltä löytyy myös liikuntaesteisille soveltuvia kalastuslaitureita, laavu ja vuokramökkejä. Hossan kävijämäärät ovat lisääntyneet kansallispuistostatuksen jälkeen merkittävästi. Vuonna 2015 Hossassa kävi n. 50 000 kävijää, vuonna 2017 peräti 124 000 ja vuonna 2018 kaikkiaan 101 000 kävijää.
Hossan retkeilyalueen muuttuminen kansallispuistoksi on kolminkertaistanut kohteen pai-kallistaloudellisen merkityksen. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2017 reilut 7,4 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset olivat noin 82 henkilötyövuotta. Sen lisäksi, että kävijöiden määrä on noussut, retkeilijät kuluttavat matkallaan keskimäärin enemmän kuin ennen.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa matkailijoiden määrä niin Hossassa kuin muuallakin kunnassamme tulee kasvamaan. Hossa on matkailukohteistamme suosituin, mutta esimerkiksi Raatteentien historia kiinnostaa kymmeniätuhansia kävijöitä vuosittain. Myös kuntakeskuksessamme on paljon nähtävää.
Metsähallituksen luontopalveluille tulee turvata riittävät resurssit kansallispuistojen kehittämiseksi ja muiden luontokohteiden korjausvelan vähentämiseksi. Suomussalmen kunta on myös esittänyt, että Hossassa sijaitsevaan Metsähallituksen luontokeskukseen voitaisiin perustaa näyttely, kuten monissa muissakin kansallispuistoissa on.
Suomussalmen kunta uskoo matkailun ja tarkemmin luontomatkailun työllistävän vaikutuksen tulevan lisääntymään Kainuussa ja Suomussalmella entisestään.
Alueellisen kuljetustuen säilyttäminen ja kehittäminen
Alueellinen kuljetustuki on tärkeä pohjoisen teollisuusyrityksille kilpailtaessa muiden maiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa tuki on ollut kattavampi ja tasoltaan suurempi jo pitkään.
Alueellisen kuljetustuen lakkauttaminen asettaisi kotimaiset yrittäjät mahdottomaan tilanteeseen verrattuna ruotsalaisiin yrityksiin, joiden kanssa ne usein kilpailevat maailmalla. Alueellisen kuljetustuen poisto iskisi suomalaiseen yrittäjyyteen erityisesti maakunnissa, joiden kasvussa on ollut haasteita muutenkin.
Erityisen tärkeänä kunta näkee mahdollisimman pitkät kuljetustukipäätökset, jotta yritykset voivat luottaa tuen säilymiseen ja siten se auttanee esimerkiksi investointien toteuttamisessa.
Kuljetustuen kokonaismäärä valtion budjetissa on pieni, mutta sen merkitys on suuri niille yrityksille, jotka sitä saavat. Kainuun yrityskenttä ja työpaikkojen määrä olisi paljon nykyistä pienempi, jos kuljetustukea ei olisi käytössä. Kuljetustuella on suuri aluepoliittinen merkitys. Kuljetustuki on kansallinen politiikan tahtotilakysymys, eikä Euroopan unioni ole sen esteenä. Suomussalmella tärkeimmät tuensaajat ovat Ämmän Betoni Oy, joka työllistää 100 henkilöä ja Tulikivi Oy, joka työllistää 50 henkilöä.
Kuljetustuesta ei saa luopua, vaan sitä on laajennettava koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä ja se on ulotettava koskemaan myös paluukuljetuksia.
Harvaan asutun maaseudun pilottikunta uudistuksissa
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on ehdottanut, että harvaan asutuille alueille muuttavat voisivat tulevaisuudessa saada verohelpotusta sekä opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta. Verohelpotuksen esikuvaksi nostetaan Norjan malli, jossa valtionveron osuutta laskettiin reilusta 14 prosentista vajaaseen 11 prosenttiin. Norjan mallin mukaisesti harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä poistettaisiin työnantajamaksut. Työryhmä on esittänyt myös syrjäseutulisää, joka maksettaisiin harvaan asutuilla alueilla toimiville valtion ja kuntien virkamiehille. Valtio kompensoisi syrjäseutulisän kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.
Verotuksessa kodin ja työpaikan välisistä matkoista voi tehdä vähennyksen tietyin ehdoin. Useat suomussalmelaiset tekevät vähennyksiä oman auton käytön mukaan, koska julkista kulkuneuvoa ei pääosin ole käytettävissä. Matkakuluja saa omavastuun jälkeen vähentää enintään 7 000 euroa. Suomussalmelta on matkaa maakuntakeskukseen Kajaaniin 110 kilometriä. Laskennallisesti vähennettävää matkakulua saa vain noin seitsemän kuukauden ajalta. Vuosiloma huomioiden vähennystä ei saa kolmelta kuukaudelta laisinkaan. Sama etäisyys on myös Suomussalmen kunnan sisällä. Suomussalmen pohjoisimmasta osasta tulee matkaa kuntakeskukseen reilut 100 kilometriä. Mikäli ylärajaa harvaan asutulla maaseudulla ei olisi, voisi tämä houkutella kuntalaisia hakemaan työpaikkoja aiempaa kauempaa.
Vaikutus työllisyyteen esitetyillä kokeiluilla tai lisäyksillä voisi olla merkittävä. Suomussalmen kunta pitää hyvänä esitettyjä asioita ja on valmis toimimaan myös mukana mahdollisissa pilottikokeiluissa.
Sähkön siirtohintojen korottamisen rajoittaminen
Kainuussa sähkön siirtohinnat ovat Suomen korkeimpia. Sähkön siirtohinnoilla on suuri vaikutus erityisesti pienituloisiin kuntalaisiin, jolloin asiakas maksaa isoa perusmaksua, vaikka sähkönkulutus olisikin vähäistä. Investoinnit toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ovat tietenkin tärkeitä, mutta olisiko tässäkin asiassa mahdollista ottaa mallia Ruotsista, jossa sähkövero on pienempi harvaan asutuilla alueilla. Tämäkin on yksi keino harvaan asutulle maaseudulle muuttamiseen kannustamiseen.
Valtion toimintaa olevien työpaikkojen alueellistaminen
Suomussalmen kunta pitää tärkeänä valtion työpaikkojen alueellistamista. Juha Sipilän hallituksen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti vuoden 2018 lopussa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan ja kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen tekemään selvitystä alueellistamisesta.
Selvityshenkilöt ehdottivat, että henkilöstöpolitiikassa, erityisesti virkoja ja tehtäviä auki laitettaessa otettaisiin lähtökohdaksi, että työntekijä voi tehdä ehdotuksen työskentelypaikkakunnastaan. Myös matka-aika tulisi tietyin edellytyksin voida lukea työajaksi. Selvityshenkilöiden mukaan suunnitelmallisella toiminnalla voidaan luoda osaamiskeskittymiä eri puolille maata.
Perinteiselle alueellistamiselle on kuitenkin vieläkin paikkansa. On tärkeää, että valtio edelleen huomioi maakunnat valtion työpaikkojen sijoittumisessa, koska valtion työpaikat ovat suhteellisesti tärkeämmässä roolissa maakunnille kuin pääkaupunkiseudulle.
Kuvateksti artikkelikuvaan
Oululaisen kansanedustajan Ville Vähämäen utajärveläinen avustaja Ahti Moilanen (vasemmalla), suomussalmelainen kansanedustaja Merja Kyllönen, Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen, kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen ja Suomussalmen elinkeinopäällikkö Hannu Leinonen kunnantalolla 13.1.2020.
