Ajankohtaista

Jun 27

Uutta Suomussalmen sotahistoriasta

Neuvostoliiton sotajoukot miehittivät osaa Kainuuta, Koillismaata ja Itä-Lappia syksyllä 1944. Syyskuusta marraskuuhun kestäneen miehityksen tarkoitus oli varmistaa saksalaisten joukkojen ripeä vetäytyminen pois pohjoisesta Suomesta, kuten 19.9.1944 päättyneen jatkosodan välirauhansopimuksessa edellytettiin.

Toisen maailmansodan loppuvaiheista Suomessa ja Lapin sodasta on paljon kotimaista tutkimustietoa, mutta tamperelainen sotahistorian harrastajatutkija Tuomo Kallioniemi tuo tapahtumiin uuden näkökulman julkaisemalla verkossa itänaapurin sodanaikaisia karttoja ja otteita neuvostoliittolaisista sotapäiväkirjoista. Vastikään on valmistunut nettisivut puna-armeijan sotapolusta Uhtualta Juntusrantaan ja Suomussalmelle syyskuussa 1944 sekä alueen miehitysajalta.

Kuusamolaislähtöinen Kallioniemi kiinnostui alun perin Lapin sodan taisteluista sekä Lapin ja Kuusamon polttamisesta saksalaisten vetäytyessä. Tutkimustensa tuloksia hän esittelee viime vuonna avautuneessa verkkojulkaisussaan Lapin sota 1944–1945 (lapinsota-1944.weebly.com). Mielenkiinnon kohde laajeni pian puna-armeijan miehitysaikaan, ja seuraavaksi hän julkaisi verkkojulkaisussaan sivut neuvostoliittolaisten sotapolusta Kiestingistä Kuusamoon.

Suomussalmella puna-armeijan miehitys ulottui Kiantajärvelle saakka, muttei ulottunut Ämmänsaareen asti. Kirkonkylä oli keskeinen tukikohta. Pohjois-Suomessa toimineet saksalaisjoukot toteuttivat poltetun maan taktiikkaa peräytyessään, joten aineelliset menetykset olivat suuret. Saksalaisilta jäi kuitenkin perääntymisvaiheessa runsaasti sotimiseen liittyviä materiaaleja, jotka neuvostojoukot veivät mennessään poistuessaan marraskuussa 1944, sen lisäksi mitä muuta mukaansa saivat.

Kartalla Suomussalmen Juntusranta 22. syyskuuta 1944. Venäjän sota-arkistosta. Kuva Tuomo Kallioniemi.
Kartalla Suomussalmen Juntusranta 22. syyskuuta 1944. Venäjän sota-arkistosta. Kuva Tuomo Kallioniemi.

Käännöstyöhön tukea kunnalta

Suomussalmen kulttuuritoimi myönsi aiemmin tänä vuonna Kallioniemelle kohdeavustuksen sotahistorialliseen tutkimukseen. Raha on ollut tarpeen venäjänkielisten tekstien suomentamisessa, koska Kallioniemi itse hallitsee vain venäjän alkeet.

Digitoidut sota-arkistot ovat Kallioniemen mukaan oikea aarreaitta sotahistorian tutkijoille. Materiaalia on todella runsaasti, mutta vieraskielisten dokumenttien löytäminen on haasteellista, jos kyseistä kieltä ei hallitse lainkaan. Kallioniemi kertoo kansainvälisestä sotahistorian harrastajien verkostosta olevan suuri apu materiaalin etsimisessä.

Kallioniemen työ ei pääty Suomussalmen miehitystapahtumien selvittämiseen. Tutkimuksen kohteena ovat mm. Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmat Pohjois-Suomen alueelle loppukesästä 1944.

Venäläismiehitys Suomussalmella 28.9.1944, kartta Venäjän sota-arkistosta. Kuva Tuomo Kallioniemi.
Neuvostoliiton miehitys Suomussalmella 28.9.1944, kartta Venäjän sota-arkistosta. Kuva Tuomo Kallioniemi.

Tuomo Kallioniemi

Tuomo Kallioniemi on tamperelainen, nykyään eläkkeellä oleva yksityisyrittäjä sekä sotahistorian ja kotiseutuhistorian harrastaja. Ensimmäinen Tuomo Kallioniemen laatima nettisivusto käsittelee saksalaisten jatkosodan aikana rakentamaa kapearaiteista Hyrynsalmi–Kuusamo kenttärataa. Sivusto löytyy osoitteesta ​https://kenttarata-feldbahn.weebly.com.

Vastikään julkaistut sivut sotapolusta Uhtualta Juntusrantaan ja Suomussalmelle syyskuussa 1944 ja alueen miehityksestä löytyvät täältä:

https://lapinsota-1944.weebly.com/sotapolku-uhtualta-suomussalmelle.html

https://lapinsota-1944.weebly.com/juntusrannan-ja-suomussalmen-miehitys.html

 

 

Jaa artikkeli:

Ajankohtaista

Suomussalmi